Geoparkin opastuskeskus on yksi Saimaa Geoparkin kulttuurikohteista. Saimaa Geoparkin opastuskeskus sijaitsee Imatran Kulttuuritalo Virran pääsisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä.

Opastuskeskuksessa on tarjolla runsaasti tietoa geologiasta sekä Saimaan alueen kehityshistoriasta. Geonäyttelyn monipuolisia kivinäytteitä tutkiskelemalla voi kurkistaa syvään historiaan liki kahden miljardin vuoden taakse. Saimaan jääkauden jälkeisiä kehitysvaiheita sekä ihmisen varhaista elämää Saimaan alueella on havainnollistamassa viimeiset 13 000 vuotta kattava aikajana ja näytekokoelma. Esillä on lisäksi lukuisia paikallisgeologiasta kertovia karttoja. Näyttelytilassa on myös Salpausselkien syntytapaa ja rakennetta esittelevä pienoismalli, jota tutkimalla saa kokonaisvaltaisen käsityksen jääkauden maisemaa muokkaavista voimista. Lisäksi on tarjolla tietoa UNESCO Global Geoparks -organisaatiosta sekä Geopark-kohteista kotimaassa ja maailmalla. Opastuskeskus on mainio paikka aloittaa georetkeily Saimaan alueella.

Tutustu historiaan Imatran kaupunginmuseossa
Imatran kaupunginmuseo on perustettu 1981. Museossa järjestettävissä näyttelyissä esitellään Imatran alueen ja Jääsken kihlakunnan vaiheita, esimerkiksi alueen teollistumista ja sen aiheuttamia vaikutuksia. Oman osansa saa myös Imatran matkailuhistoria, johon on vaikuttanut Imatran sijainti valtakunnanrajalla ja Vuoksen varrella. Kaupunginmuseoon kuuluu myös kesäisin avoinna oleva Teollisuustyöväen asuntomuseo.

Museon valokuvakokoelma on erityisen huomattava. Vanhimmat lasinegatiivit ovat 1800-luvun lopulta. Kuvia on kaikkiaan noin 285 000 kappaletta. Kaupunginmuseon kuva-arkisto ja tietopalvelu palvelee kaikkia Imatran historiaan liittyvien kuvien ja tietojen tarvitsijoita.

Museoiden ala-aulan näyttelytilassa on esillä osa Aune Paarman (1916-2013) keräämästä suola- ja pippurisirotinkokoelmasta. Kokoelmaan kuuluu yhteensä lähes 4000 sirotinta kymmenistä eri maista. Ainutlaatuinen kokoelma on muodostunut 1950-luvun alusta 2000-luvulle jatkuneen harrastuksen myötä, ja se lienee lajissaan maailman suurimpia.

Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin kirkko valmistui vuonna 1958 ja se vihittiin käyttöön 28.9.1958. Kirkko on merkittävä nähtävyys. Kirkon kolmoisaihe on nähtävissä useassa paikassa. Kirkon ainoa varsinainen taideteos on Alvar Aallon suunnittelema ja S. Wuorion valmistama lasimaalaus, tyylitelty orjantappurakruunu. Alttaritaulun paikalla on kolme valkoista puuristiä, joiden varjot lankeavat harkitusti valkealle seinälle juuri jumalanpalveluksen aikaan. Kirkon kokonaisuuteen kuuluvat myös betonirakenteinen, veistoksellinen 34-metrinen kellotorni sekä eteläpihaa rajaava pappilarakennus.

Keidas keskellä kaupunkia. Koskea ympäröivä Suomen vanhin luonnonsuojelualue. Näköalapaviljonkeja, historiallisia kalliokaiverruksia, jättihiidenkirnuja sekä muita mielenkiintoisia kohteita.

Imatrankosken maisemallista arvoa herättiin suojelemaan varhain. Kosken rannalle perustettiin Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue, Kruununpuisto, Venäjän tsaari Nikolai I:n allekirjoituksella vuonna 1842. Kosken ihailijoita varten uoman rannalle rakennettiin ensin majatalo ja myöhemmin ensimmäinen puinen hotelli. Hotellirakennusten tuhouduttua tulipaloissa kosken partaalle kohosi lopulta kivestä rakennettu Imatran Valtionhotelli vuonna 1903. Usko Nytströmin suunnittelema Valtionhotelli on Suomen merkittävimpiä kansallisromanttisia rakennuksia.

Venäjän keisariperheen jäsenet vierailivat usein Imatralla. Heidän lisäkseen kosken keisarillisiin ihailijoihin kuului Brasilian keisari Dom Pedro II, jonka nimikirjoitus on koskiuoman alapaviljongin vieressä kallioon hakattuna. Imatralla kävivät myös monet kuuluisat taiteilijat, kuten Jean Sibelius, Aleksandr Skrjabin, Igor Stravinski ja Pjotr Tsaikovksi sekä kuvataiteilijat Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela ja Ilja Repin. Koski on ikuistettu moniin taideteoksiin.

Rajamuseo on valtakunnallinen Rajavartiolaitoksen historiaa esittelevä museo. Olemme keskittyneet toimintaan maalla ja ilmassa: museo taltioi ja esittelee Rajavartiolaitoksen maarajojen valvontaan liittyvää historiaa, lento- ja pelastustoiminnan historiaa sekä sotien ajan rajajoukkojen historiaa.

Rajamuseon näyttelytilat sijaitsevat valtakunnan itärajan kupeessa Imatralla, Immolan kasarmialueella.

Rajamuseo aloitti Rajavartiolaitoksen sisäisenä opetusmuseona vuonna 1989, mutta sen vetovoiman huomattiin jo pian olevan niin suuri, että museon ovet kannatti avata suurelle yleisölle. Rajamuseon näyttely on ollut avoinna kesäisin ja muulloin tilauksesta.

Suomen rajojen turvaaminen on säilynyt Rajavartiolaitoksen ydintehtävänä alusta lähtien, mutta historian saatossa sen toiminta on muuttunut ja kehittynyt runsaasti. Rajamuseo kertoo monipuolisesti organisaation eri vaiheista ja tehtävistä yli sadan vuoden aikana.

Imatran seutua kuvattiin jo 1800-luvulla maalauksin ja piirroksin, joita tekivät mm. Severin Falkman, Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela.

1900-luvulla Imatraa maalasivat useat eturivin taiteilijat, jotka tulivat diplomi-insinööri Jalo Sihtolan (1882-1969) vieraiksi Tainionkosken Harakanhoviin. Tähän joukkoon kuuluivat mm. Mikko Oinonen, Väinö Kamppuri, Uuno Alanko, Otto Mäkilä, Juho Mäkelä, Aimo Kanerva ja Tuomas von Boehm.

Jalo Sihtolan panos Imatran taide-elämälle oli ratkaiseva. Häntä voi pitää sekä Imatran taideyhdistyksen että Imatran taidemuseon perustajana. Taidemuseo avattiin 1951 Vuoksenniskalla kansakoulun ylimpään kerrokseen rakennetussa näyttelytilassa.

Nykyisin taidemuseo sijaitsee Mansikkalassa Kulttuuritalo Virrassa arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemassa Imatran kulttuurikeskuksessa, joka valmistui 1986.

Taidemuseon kokoelma koostuu Imatran kaupungin ja Imatran taideyhdistyksen omistamista teoksista, joita on yhteensä yli 1400 teosta. Kokoelman painopiste on kotimaisessa 1900-luvun taiteessa.

Sihtolan Imatra-kokoelma on valtakunnallisesti merkittävä. Se sisältää 1900-luvun modernistista taidetta Suomesta, Ruotsista, Ranskasta ja Italiasta, yhteensä vajaat 400 taideteosta. Sihtolan Imatra-kokoelmaan kuuluu teoksia, jotka aikoinaan ovat kuuluneet Jalo Sihtolalle.

Teokset on saatu Jalo Sihtolan lahjoittamina ja myyminä sekä Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön ja yksityisten henkilöiden lahjoituksina.

Näyttely teollisuustyöläisten asuinolosuhteista 1900-1960-luvulla. Sisustetut huoneistot asuinrakennuksessa sekä sosiaaliset palvelut esiteltynä saunarakennuksessa. Runsaskoskisesta Vuoksen virrasta käyttövoimansa ottavaa teollisuutta alkoi syntyä Imatran seudulle 1800-luvun loppupuolella. Suurteollisuutta alkoi muodostua, kun osakeyhtiö Tornator ryhtyi rakentamaan teollisuuslaitoksia v. 1895 ostettuaan Vuoksen varrelta maatilan, johon kuuluivat puolet Niskakosken ja Tainionkosken vesiputouksista. Seudun muuttuminen teollisuuspaikkakunnaksi alkoi.

Työväestönsä asunnoiksi yhtiö rakensi v. 1896 ja seuraavina vuosina n. 20 asuinrakennusta, jotka käsittivät useampia asuntoja. Näin syntyi mm. Ritikanrannan asuntoalue, jonka rakennuksia sanottiin kasarmeiksi. Perheasunnoiksi tarkoitetut huoneistot käsittivät kamarin ja kyökin, sekä ruokakomeron koko huoneistoalan ollessa 20-25m2.

Kansallissotien sekä talvi- ja jatkosotien sotahistoriaa sekä sotamuistoja isänmaan hengessä Imatralla. Veteraanimuseo on tänään lähes 100 vuotta vanha rakennus sisältäen muistoja itsenäisyytemme alkutaipaleilta sekä sotamuistoja niin Saksan kuin Neuvostoliitonkin armeijoista. Museon perusti sotaveteraani asianajaja sekä urheilija Reino Ikävalko yhdessä Lotta- vaimonsa Eilan kanssa. Museo sijaitsee imatralaisittain tunnetussa neoklassisessa rakennuksessa Piponius- talossa aivan vastapäätä Imatran valtionhotellia.